Tänään tuli YouTuben virrassa vastaan tällainen video:
Ja kun on vaan niin siistiä. Ihailen ihan suunnattomasti. Se on hyvä tunne se – olen huomannut, että saan melko paljon iloa ihailemisesta. Ihailluksi tuleminenkaan ei ole sen hassumpaa, mutta ihailu toimii tosi hyvin ja on valtavan helppoa. Esa Saarinen luennollaan pohti kiinnostumiseen kiinnostumista. Se tuntui osuvalta.
Looper videot ovat aiheuttaneet kiinnostusta pitkään. Itse itsensä säestämisessä on vaan jotain niin valtavan hienoa. Tuolla kaverilla on muutamia hetkiä kun hänestä ilo ja tyytyväisyys huokuu, sitä on hienoa katsoa. Kun joku on innoissaan asiastaan se toimii ihan valtavan hyvin. Ja siinä on hyvä tavoite itselle ja syy tälle blogillekin, minun on tapana innostua ihan kaikesta. On niin valtavan siistejä asioita tarjolla, niitä on hyvä jakaa.
YouTuben suosikkeihin olen laittanut joskus talteen tämänkin, niin valtavan vaivattoman näköistä ja kuuloista. Ja niin suunnattoman vaikeaa:
Tuo näyttää olevan ensimmäinen video, jonka olen suosikkeihin tallentanut. Sitä ennen ei ole tullut Youtube-videoita laitettua talteen. Parin vuoden ajan ehkä.
Vaikeana tuota looppaamista pidän ihan vaan, kun se ei itseltä onnistu. Tämän seuraavan videon innoittamana sijoitin muutaman euron ja ostin iPadille Loopy HD: Looper -appin. Sitä tuossa videolla käyttävät. Vähän sitä kokeilin ja harjoittelin, mutta ei siis ole ollenkaan niin helppoa kuin miltä näyttää. Rytmin saaminen oikein on vaikeaa ja jos erehtyy laulamaan, niin huomaa olevansa yllättävänkin epävireinen.
Tuo olikin toinen tallentamani video tuo edellinen. Nyt heti selvisi mikä oli se ensimmäinen, se on poistettu YouTubesta yksityiseksi ja se oli tarkoitus tähän jakaa. Siinä Billy Joel vieraili Jimmy Fallon showssa, ja esittivät The Lion Sleeps Tonight -laulun. Tästä linkistä sen voi vielä kuunnella, mutta siitä puuttuu se looperin käytön ilo ja ihmettely ja se on muuttunut “vain” lauluksi.
Tällä videolla on Christopher Bill (ei kuulu tuntea vielä, palaan häneen…) aikanaan tainnut saada YouTubettajana yllättävän nosteen. Toimii tämäkin vaan niin hyvin. Hänen oma innostuksensa ja ilonsa tulee läpi myös.
Ihan ensimmäinen looper esitys jonka uskon/muistan koskaan nähneeni on tällainen video vuodelta 2006 (nauhoitettu 2005). Luulin nähneeni sen jo aiemmin, 2000-luvun alussa, mutta en ilmeisesti. Pian tuolloin kuitenkin. “They’re taking the hobbits to Isengard” jäi soimaan päähän noin viideksitoista vuodeksi, jonka jälkeen aika isolla vaivalla löysin videon uudestaan. Muutamaan kertaan sitä vuosien mittaan etsin onnistumatta.
Ei ole enää niin kovin vaikuttava, kun netti on täynnä kaikkea hienoa. Mutta tuo jäi aikoinaan mieleen.
Jos nyt haluaa jotain vaikuttavaa ottaa loppuun, niin Petteri Sariolan veto on ehkä maailman parhaita noin omasta mielestäni. Tätä jos pääsee jossain livenä katsomaan, niin minut saa houkuteltua aika keveästi mukaan. Hän jollain videolla esittelee kitaransa mikityksiä ja signaaliketjua. Juuri en niistä tajua, mutta on vaan silti niin supervaikuttavaa sekin.
Niin ja hänhän ei taida tuossa edes loopperia käyttää. Vähän etuilin siis tangentin suuntaan… Mutta kun on vaan niin siistiä!
Photo by John Matychuk on Unsplash